Viljam Nyman Nuoren perussuomalaisen oikeustieteen opiskelijan ajatuksia

Osta ääniä maakuntavaaleihin kun vielä laillisesti voit

Vaikka varmuutta maakuntavaalien ajankohdasta tai ylipäätään niiden toteutumisesta ei ole, olisivat ne silti harvinaislaatuinen uudistus, sillä eihän merkittävää julkista päätäntävaltaa käyttävien valitsemista koskevia uusia vaalityyppejä ihan jokaisena vuosikymmenenä luoda. Tämä on myös voinut jäädä vähemmälle huomiolle lainsäätäjän toiminnassa.

Aiheen tiimoilta minulle heräsikin seuraavanlainen kysymys: Onko laillista yrittää ostaa ääniä sellaisiin vaaleihin, joita ei tekohetkellä ole rikoslain vaalirikoksia koskevissa pykälissä eikä vaalilaissa mainittu?

Olin aiemmin pohtinut samanlaista kysymystä myös ylioppilaskuntien edustajistovaalien(joita vaalilaki tai rikoslain 14 luku ei koske) suhteen, ja tulin pintapuolisella selvittelyllä siihen tulokseen että se on täysin OK mikäli äänten ostoa ei ole ylioppilaskunnan tai yliopiston hallintosäännössä tajuttu erikseen kieltää. 

Kun lähdetään perkaamaan tätä kysymystä mahdollisten tulevien maakuntavaalien suhteen, on hyvä lukea asiaa koskevat rikoslain 14 luvun säännökset:


2 § (21.4.1995/578)

Vaalilahjonta
Joka

1) lupaa, tarjoaa tai antaa toiselle palkkion tai muun edun taivuttaakseen toisen äänestämään yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä tietyllä tavalla tai jättämään äänestämättä taikka

2) vaatii palkkion tai muun edun äänestämisestä tai äänestämättä jättämisestä yleisissä vaaleissa tai yleisessä äänestyksessä,

on tuomittava vaalilahjonnasta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.


7 § (21.8.1995/1010)
Määritelmäsäännös
Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan tässä luvussa valtiollisia vaaleja, maakuntapäivävaaleja, kunnallisia vaaleja ja Euroopan parlamentin edustajien vaaleja sekä yleisiä kirkollisia vaaleja.

Yleisellä äänestyksellä tarkoitetaan tässä luvussa valtiollista tai kunnallista kansanäänestystä.


Vaalilahjonnan tunnusmerkistössä tulee kiinnittää huomiota sanamuotoihin. "äänestämään" on selvästi tulevaisuuteen kohdistuva ilmaus, ja oikeuskirjallisuuden mukaan vaalilahjonta -rikos katsotaan täyttyneeksi lupaamisen, tarjoamisen tai antamisen hetkellä, jolloin palkkion/muun edun saajan konkreettisella tulevalla käyttäytymisellä äänestyskopissa(ts. äänestääkö hän sitä ehdokasta jota palkkion lupaaja/tarjoaja/antaja ohjeisti äänestämään tai äänestääkö ollenkaan) ei ole merkitystä jolloin erillistä "yrittämisen" kriminalisoivaa momenttia ei tarvita.

Toinen huomionarvoinen seikka on käsite "yleisissä vaaleissa", jonka kerrotaan 7§:n määritelmäsäännöksessä tarkoittavan "valtiollisia vaaleja".

Rikosoikeus -teoksen päivittyvä verkkoversio tietää kertoa seuraavaa:

"Vaaleihin liittyvät rikokset (RL 14:1–3) koskevat yleisiä vaaleja ja yleisiä äänestyksiä. Yleisillä vaaleilla tarkoitetaan vaalilain (714/1998) mukaan vaaleja, joissa äänioikeus on yleinen eikä ainoastaan jollakin ryhmällä. Näitä ovat eduskuntavaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Myös Ahvenanmaan maakunnan maakuntapäivävaalit kuuluvat vaalirikossäännösten soveltamisalaan."

"Määritelmäsäännös ei sisällä luetteloa kaikista kysymykseen tulevista vaaleista. Jos käyttöön otetaan uusia yleisiä valtiollisia tai kunnallisia vaaleja, on säännöstä sovellettava myös tällaisiin vaaleihin. Sen sijaan maakuntavaltuustojen tai muiden maakunnallisten päätöksentekoelimien valitsemiseksi mahdollisesti omaksuttavia uusia vaaleja ei säännöksessä tarkoiteta, koska ne eivät ole valtiollisia tai kunnallisia vaaleja."


Hypoteettinen tapahtumainkulku: Rovaniemeläinen ehdokas A levittää somessa ja muualla tarjouksia, joissa hän lupaa määrän X euroja kaikille Lapin vaalipiirissä äänioikeutetuille jotka (oletetusti) äänestävät häntä mahdollisissa tulevissa maakuntavaaleissa ja ottavat älypuhelimella kuvan äänestyslipukkeesta "todisteeksi". A poistaa kyseiset viestit hieman ennen vaalilain ja rikoslain maakuntavaalit huomioon ottavien uudistusten voimaantuloa.

Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteenhan mukaan rikokseen syylliseksi saa katsoa vain sellaisen teon perusteella, joka tekohetkellä on laissa nimenomaan säädetty rangaistavaksi. A ei tee rikosta, eivätkä tee myöskään häntä rahojen toivossa äänestävät, sillä ainakin toteennäyttäminen edellyttäisi vaalisalaisuuden purkamista joka on käytännössä mahdotonta. Toisaalta se, julistaisiko oikeuslaitos maakuntavaalien tuloksen mitätöidyiksi tälläisen tapauksen jälkeen, on eri asia. 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat