Viljam Nyman Nuoren perussuomalaisen oikeustieteen opiskelijan ajatuksia

Valtava paasaus pakkoruotsista

Esipuhe: Tämä kirjoitus sisältää tajunnanvirtaista jaarittelua sekä myös on todella pitkä,  ja käyn tässä läpi omia kokemuksiani ruotsin opiskelusta, alueellisesta kielikokeilusta sekä poliittisia ideoitani pakkoruotsin ja siihen liittyvän byrokratian muuttamiseksi valtakunnallisella tasolla. Ei kannata tuhlata aikaa tämän lukemiseen jos aihe ei kiinnosta tai pakkoruotsin pysyttäminen ennallaan on lukijalle niin ison tunnelatauksen ahtama asia että ei koe käymään siitä hedelmällistä keskustelua.

Aloitetaan:

Se lähestyy päivä päivältä, hitaasti mutta varmasti. Nimittäin oikeusnotaariksi valmistumiseni kannalta pakollinen "virkamiesruotsin" kurssi.

Ymmärrän tai luulen ymmärtäväni kirjoitettua ruotsin kieltä kyllä jonkin verran(lue: vähän), siitäkin kohtalainen osa tapahtuu filologisesti päättelemällä jonkin sanan tarkoitus mikäli kyseinen sana muistuttaa jotain tiettyä englannin kielen sanaa sen merkityksen ollessa järkeenkäyvässä yhteydessä luettavan asian kontekstiin (mikäli edes tiedän sen).

Loput tästä nykyisestä "kielitaidostani" perustuu erilaisiin flashbackeihin lukioajoilta, jolloin hammasta kiristäen pänttäsin ruotsin pakollisten kurssien koealuiden sanastolistoja papukaijamaisesti päähän saadakseni ehkä sillä kertaa alimman hyväksytyn arvosanan kurssikokeesta. Galleri-sarjan kurssikirjojen sisällöllinen laatu ei myöskään auttanut yhtään, sillä kirjojen "tarinat" olivat lähes kaikki jotain tältä akselilta: Emma-mamma zambiassa vapaaehtoistöissä, monikulttuurisuus on rikkaus, maahanmuuttajapojan ja ruotsalaisen tytön parisuhde, Axl Smith kertoo 60-neliöisen yksiönsä sisustuksesta ja huonekaluista(kameroista ei tosin mainittu mitään :D). Uskallan väittää että aiheiden valinnoilla oli vahvasti poliittinen motiivi ja tuomitsen kaiken poliittisen ideologiapakotuksen veroilla rahoitetun koulutusjärjestelmän kuin myös YLE:n kautta.

Hylättyjä eli nelosia minulle tuli kuitenkin lukion B-ruotsista vain kahteen kertaan. Toisessa oli kyse puhtaasta tahallisuudesta, sillä pääsihän ylioppilaaksi kunhan vähintään 2/3 jonkun aineen pakollisten kurssien määrästä oli hyväksytysti suoritettuja. Kursseja oli yhteensä 5 joten niistä yhdestä sai huoletta tulla nelonen.

Toinen hylsy taas johtui puhtaasti siitä, etten ennen kyseistä koitosta ollut tarpeeksi henkisesti kasvanut vielä ymmärtämään sitä, että negatiivisuuden ja kiukuttelun spiraalista ei ole mitään hyötyä sellaisesta tehtävästä suoriutumisessa jota en voi ohittaa mikäli haluan päästä lopulliseen tavoitteeseeni, saada valkolakki päähän ja samalla kelpoisuus korkeakouluopintoihin. Kompromissien, ja "isomman ja pienemmän pahan" käsite täytyi ymmärtää. Ongelmana olikin lopulta se, miten saisin muokattua asennettani juuri ja juuri sen verran myönteiseksi että pääsisin kurssista läpi?

Yksi kantavista mantroistani oli se, että ruotsin opiskelu oli varmasti yhtä vastenmielistä tuhansille muille opiskelijoille jotka siitä huolimatta onnistuvat jollain mystisellä tavalla pääsemään ylioppilaiksi, joten miksi en minäkin? Ratkaisuksi osoittautui lisääntynyt mukavuusalueelta poistuminen sekä itsensä haukkuminen "vammaiseksi, mieslapseksi ja pummiksi" joka ei selviä asiasta mistä tuhannet "vitun jonnet" ynnä muut turhautuneen mielen luomat, (sittemmin kuvitteellisiksi osoittautuneet) hahmot, olivat selviytyneet sekä muut erilaiset meditatiiviset keinot joita varmasti myös monet edesmenneen Neuvostoliiton ja vielä pystyssä olevan pohjois-korean kansalaiset ovat käyttäneet selviytyäkseen arjestaan dystooppisissa valtioissaan.

Satuin myös niihin aikoihin lukemaan jonkun vihervasemmistolaiselta haiskahtavan wannabe-rikurantalan reportaasin Nepalilaisesta köyhien alueesta ja sen kammottavista oloista näläntunteen poissa pitämiseksi liimaa imppaavine lapsineen. Tämä oli yksi harvoista kerroista kun sen kirjoittajan kaltaisten ihmisten tuotoksista oli minulle hyötyä. Se loi perspektiiviä "ongelmiini".

Ruotsin opiskelu oli kuitenkin edelleen perseestä mutta sain kurssit riittävällä tavalla läpi käyttäen myös sallittuja mutta epäortodoksisia taktiikoita kuten "rasti ruutuun" -tehtävän niiden kohtien täyttäminen (joiden oikeista vastauksista ei ollut harmainta aavistustakaan) arvauksella joka perustui oletukseen että kokeen laatija noudattaa kokeiden tarkistamisen nopeuttamiseksi helposti muistettavaa, toistuvaa symmetristä "kuviota" oikeiden vastausten raksien sijainnissa, esim: (A,B,C,B,C,A jne). Tämä osoittautui ainakin kerran jopa todeksi, kjeh.

 

Pakkoruotsiin liittyvässä keskustelussa tulee aina törmättyä niihin usein toistuviin, samoihin aku ankan parhaisiin hokemiin joita sen puollustajat dementianomaisesti viljelevät. Käydäänpä joitakin argumentteja ja omia kantojani läpi:

Argumentti 1: Olen samaa mieltä, että ruotsi on useammalle pakkopullaa. Itse en kuitenkaan kannata pakkoruotsin poistamista niin kauan kuin sen suorittaminen hyväksytysti on välttämätöntä korkeakoulututkinnossa. 

Vastaukseni:  Jokaisen alemman korkeakoulututkinnon suorittamiselle tällä hetkellä pakollinen ns. virkamiesruotsin kurssi tulisi erottaa omaksi hieman ajokortin kaltaiseksi instituutiokseen, eikä sen suorittamatta jättäminen olisi ehdoton este valmistumiselle. Kurssin suorittaminen hyväksytysti pysyisi yhä edellytyksenä valtion julkisiin virkoihin pääsemiseksi. Uudistus nopeuttaisi valmistumista ja työelämään pääsyä yksityiselle sektorille, esimerkkinä ohjelmointiala jossa työkieli on aina englanti tai vähintään sen osaaminen on pakollinen luontainen edellytys vaikkei sitä missään laissa säädetäkään. Varsinkin ammattikorkeakouluissa ruotsin pakollisuus on paljon resursseja ja aikaa hukkaava rasite. 

 

Argumentti 2: Olisiko opiskelijat enemmän motivoituneempaa opiskelemaan jotain toista kieltä, jos sekin olisi pakko? Onko ruotsin opiskelu esteenä, etteikö halukkaat voisi opiskella muitakin kieliä.

Vastaukseni: Olisi. Esimerkiksi espanjaa puhuu lähes puoli miljardia ihmistä maailmassa kymmenissä eri maissa ja sama ranskan kanssa, ruotsia taas puhuu 10 miljoona ihmistä joista suurin osa asuu yhdessä maassa jossa osataan maailmankieli englantia ehkä jopa paremmin kuin Suomessa. Englannin osaamista ei tarvi varmaan perustella. 

...

 

Olen nyt ehkä pari vuotta vanhempana kypsempi opiskelemaan vakavammin ruotsin kieltä lukioaikoihin verrattuna, vaan en silti aio luovuttaa pakkoruotsin vastustamisen suhteen ja pieni toivon kipinä elää, että sen suhteen aletaan vielä joskus käyttämään järkeä, jota löytyy (puoluekurin huomioon ottaen) vain perussuomalaisten keskuudesta.

Kuultuani alueellisesta kielikokeilusta päätin lähteä ehdolle kuntavaaleihin Rovaniemellä. Taloutemme ja matkailuelinkeinomme vaatii, että käytämme lisääntyneen kieliosaamisen avulla (mm. kiinan ja venäjän kielessä) hyödyksi kaiken potentiaalin mitä turistimassat meille tarjoavat. Ehkä jonain päivänä lakkaamme olemasta "elätettävien reservaatti" kuten eräs kehäkolmosella asuva herrasmies muinoin totesi, ja minä Lapin yliopistosta valmistuneena juristina kelpaan muuhunkin kuin "pelkkiin lumitöihin".

Tilastojen ( http://www.lappi.fi/lapinliitto/julkaisut_ja_tilastot/matkailu ) mukaan: Vuodelta 2015-2016 marras- huhtikuulta yöpymisiä Ruotsista oli vain 13 615. Venäjältä 45 313, Saksasta 77 033, Iso-Britanniasta 192 241 ja Ranskasta 110 461.  Kiinasta 31 649. Ruotsin määrä on viime vuodesta tippunut 42,3 % ja Kiinasta tulleiden määrä on noussut 51,5%

Vaalinumeroni on 155, ja mikäli pääsen valtuustoon, tulen laittamaan aloitteen kielikokeiluun osallistumisesta vireille, oli sen toteutuminen muiden valtuustoryhmien kannan tai opetussuunnitelmiin liittyvien määräaikojen ja muun byrokratian tai kieroilun johdosta mahdotonta tai ei. Se selviää myöhemmin.

Tarvitsemme positiivista tilastotietoa vapaan kielivalinnan hyödyistä askeleena kohti pakkoruotsin lopullista poistoa ja kansainvälisempää ja kielitaitoisempaa Suomea. Nyt siihen on mahdollisuus, ja vieläpä kuntatasolla.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

En ymmärä tuota kielteistä kantaa Ruotsin kielen opiskelussa.
Ensinnäkin eikö se helpota esim.Tanskan ja Norjan kielen oppimista
jos esim. haet työtä edm.maista?
Toiseksi olisitte tyytyväisiä kun opitte kieliä jo koulussa vieläpä verovaroilla ilmaiseksi.

Sitä etua ei ollut meillä isollaikäpolvella .Paitsi hyvätuloisilla joilla oli varaa mennä oppikouluun .Me jotka kävimme ammattikoulun tai menimme suoraan koulusta töihin jäimme kielitaitoa vaille.
Ellei vanhempana itse opiskellut kieliä esim.kielikursseilla .

Kateellisena nyt 70v katsellen kun nuoriso solkottaa kielillä ja ymmärtää Englannin ja Ruotsin kielellä olevat esim.elokuvat .

JK. Itse kävin Hotelli ja Ravintolakoulun. Kielinä Ranska ja Ruotsi.
Mutta vain ammattikielenä. Ei kielioppia tms.
Eli "kieli" jäi siihen että teen Ruotsin ja Ranskan kielisestä keittokirjasta sapuskan ,kun tiedän mitä aineita siihen tulee.
Mutta puhumaan ja ymmärtämään edm.ei taito riitä.

Jaakko Häkkinen

Marja-Liisa, kaikki pakkoruotsia tukeviksi kuvitellut kommentit on kumottu moneen kertaan:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

1. Ruotsin taito auttaa toki opettelemaan tanskaa ja norjaa. Persian taito auttaa opettelemaan hindiä ja urdua. Miksei persia siis ole pakollinen kieli?

2. Miksi meidän pitäisi rajoittaa työnhakumme Pohjoismaihin? Maailma on muuttunut, ja esimerkiksi saksa, espanja ja englanti avaavat meille paljon suuremman maailman kuin ruotsin kieli.

3. Kielten oppiminen on aina hyödyllistä, mutta monen muun kielen oppiminen on hyödyllisempää kuin ruotsin. Miksi vain ruotsi on silti pakollinen?

Tässä vähän alkua. Teillä pakkoruotsittajilla on sellainen sokeus, että te vertaatte ruotsin taitoa nollakielitaitoon, vaikka todellisuudessa sitä pitäisi verrata muiden kielten taitoon.

KUKAAN EI VIELÄ KOSKAAN OLE OSANNUT PERUSTELLA, MIKSI VIERAISTA KIELISTÄ JUURI RUOTSIN PITÄÄ OLLA PAKOLLINEN KOKO MAASSA KAIKILLE SUOMENKIELISILLE.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Niin kauan kuin Kepu,kok,Rkp on enemmistönä ei sitä persujen äänillä saada kouluista pois. Eikä ole takeita että edes kansalaisaloituksellakaan sitä poistettaisi.
Takana on myös RKP "Nallet".

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olemmehan jo aiemmin päätelleet, että vain toinen meistä kannattaa vapaata kielivalintaa, kun taas toinen vastustaa pakollista ruotsinkielen opiskelua. En kuitenkaan osannut odottaa, että pidät ruotsin kieltä Suomessa vieraana kielenä. Mikä tekee ruotsin, mutta ei suomen kielestä vieraan? En kysy piruillakseni, vaan oppimismielessä, kun oletan sinulla kielitieteilijänä olevan tuohon selkeä perustelu.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #15

Max, minä kannatan kielivapautta. Sinäkö siis et?
Vieras kieli on termi, joka kattaa kaikki muut kielet paitsi henkilön kotikielen/äidinkielen. Suomenkielisille ruotsi on vieras kieli muiden joukossa. Se, että ruotsia ja saamea puhutaan Suomessa, ei tee niistä suomenkielisille epävieraita kieliä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

Muistaakseni kannatit jotain pakollista kieltä, mutta saatanhan muistaa väärinkin. Minä joka tapauksessa kannatan vapaata [kieli]valintaa.

Katsot termiä vieras kieli yksilön näkökulmasta, jolloin tuon väitteen voi esittää, vaikkakin vastakohta on myös validisti argumentoitavissa. Kun tarkastellaan asiaa yhteiskunnallisella tasolla tuntuisi luonnollista jaotella kotimaiset ja ulkomaiset (vieraat) kielet. Vertaa vaikka Kotimaisten kielten keskus. Olin siis utelias kielitieteessä käytetystä terminologiasta, oliko tuo järkeilyni ihan metsässä?

Tuntuu oudolta kutsua kieltä vieraaksi kieleksi, jos asuu maassa ja lukee koulussa maan virallista kieltä. Koulun opetuskielen mukaan tuota kieltä saatetaan sitten opettaa äidinkieleksi nimettynä oppiaineena, tai kielen nimen mukaan nimettynä. Kummassakaan tapauksessa oppilaan äidinkielellä ei ole mitään vaikutusta nimeämiseen. Onko siis äidinkieli-oppiaine vieraan kielen opetusta niille, joiden äidinkieli ei ole sama kuin äidinkieli-oppiaineessa opetettu kieli?

Käyttäjän ViljamNyman kuva
Viljam Nyman

>Ensinnäkin eikö se helpota esim.Tanskan ja Norjan kielen oppimista
jos esim. haet työtä edm.maista?

Myös latinan kielen opettelu helpottaa englannin, italian, portugalin, ranskan, espanjan oppimista jos esim hakee töitä niistä maista tai 150 muusta maasta missä noita puhutaan. Espanjan kielen, jota puhuu lähes puoli miljardia ihmistä maailmassa siinä missä ruotsia 10 miljoonaa, opettelu myös helpottaa edellämainittujen kielien varsinkin italian ja portugalin oppimista. Pitäisi saada valita joku näistä ruotsin _TILALLE_.

>Toiseksi olisitte tyytyväisiä kun opitte kieliä jo koulussa vieläpä verovaroilla ilmaiseksi.

Olen uskomattoman kiitollinen edellisten sukupolvien uurastukselle joka johti siihen että minä ja muut Suomen kansalaiset voimme yksilökohtaisesta varallisuustilanteesta huolimatta opiskella kaikilla koulutusasteilla jos vaan rahkeet riittää.

Pakkoruotsi tosin monilla vaikeuttaa valmistumista ja koulutukseen hakeutumista koska motivaatio siihen on tuhansia kertoja perustelluista syistä monilla huono ja esim lukion 5 pakollista ruotsin kurssia voi olla "mörkönä" monille kuten itselleni peruskoulusta valmistumisen jälkeen. Stubb sanoi joskus julkisuudessa uskomattoman typerän aasinsillan "onhan meillä pakkomatematiikkakin" -kommentillaan. Pakkomatematiikka on varmaan kaikissa maissa joiden koulutusjärjestelmä on edes lähellä länsimaiden keskitasoa, monessako niissä pakotetaan opiskelemaan jotain kieltä minkä puhujia on vaan pieni osa maan kokonaisväestöstä? Islannissa oli pakkotanska joka on myös siellä tyhmä jäänne menneistä ajoista vaikkakin on jotain sukua islannin kielelle. Apartheidin aikaisessa etelä-Afrikassahan näin myös taisi olla.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Erinomaisen hauskaa on todeta, että myös monikielisellä pääkaupunkiseudulla ruotsin kieltä tarvitsee puhua todella harvoin, vaikka tällä asuu lukumääräisesti eniten ruotsia äidinkielenään puhuvia. Tunnen lukuisia suomenruotsalaisia, jotka kaikki puhuvat mitä sujuvinta suomea asioidessaan suomea puhuvien henkilöiden kanssa.

Kielilaissa ruotsia puhuvien asema on turvattu mm. siten, että jokaisella suomalaisella on oikeus saada viranomaispalveluita omalla äidinkielellään. Tosiasiassa Suomessa asuu vain kourallinen äidinkielenään ruotsia puhuvia henkilöitä, jotka eivät pärjää edes auttavasti suomen kielellä.

Heitä palvelemaan on luotu järjestelmä, jonka puitteissa satojentuhansien ellei miljoonien suomea puhuvien on opiskeltava ruotsinkielen alkeet.

Suomi ja ruotsi ovat marginaalikieliä globaalissa mittakaavassa ja tulevat aikaa myöten kuolemaan kielinä pois. Se ei tapahdu vielä muutamaan vuosisataan, mutta väistämättä näin tulee tapahtumaan. Mitä jää jäljelle, sen tulee aika osoittamaan.

Kiinaa puhuu joka kahdeksas ihminen maailmassa, mutta sekin jäänee englannin kielen ylivallan alle.

Periaatteessa elämä olisi helpointa, jos ihmiset ympäri maailman opiskelisivat oman äidinkielensä ohessa vain englantia, joka on ainoa kieli, jolla pärjää edes jollain tasolla olinpaikasta riippumatta.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Eikö se silloin rikkoisi Perustuslain ,yhdenvertaisuuslakia?
Saada Ruotsinkielellä palveluita?

Tosiasiahan on niin että Ruotsinkieli oli yleisempänä kielen ennen kuin nyt. Katsoo vaikka historiankirjoista esim. tehtaiden ym.omistajia ja kauppiaita tuona aikana. Ns.valtaväkeä.

Jaakko Häkkinen

Pakkoruotsia ei voi perustella viranomaisten kielitaitovaatimuksilla, koska olisi ihan mahdollista kielikouluttaa yksinomaan ne viranomaishenkilöt, joilta ruotsin taitoa vaaditaan. Miksi ihmeessä siis pakkoruotsitetaan kaikki suomenkieliset? Järjetöntä tuhlausta.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Viranomaisissa palveleminen ruotsinkielellä niillä alueilla, joissa tarve on hyvin vähäistä, taitaisi olla halvin tapa se, että palkataan tulkki (samalla virkamies hoitaen muita virkatöitä) kuhunkin toimipaikkaan. Miksi jokaisen pitää nykyisin olla ruotsinkielen taitoinen(ehto virkaan nimitettäessä)? Turhaa kustannusta (kielilisä).

Miten suhtautuu maahanmuuttajien pääseminen esim. valtion virkoihin tuolla kielivaatimuksella? Kaiketi heillä pitää olla samat oikeudet virkoihin. Vrt. kaksoiskansalaisuudesta herännyt kova polemiikki. Perustuslain mukaan kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti lain edessä. Venyykö tässä kohdin perustuslaki jälleen?

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Kielilisän saa julkisella sektorilla vain, jos puhuu kielilisään oikeuttavaa vierasta kieltä hyvin tai erinomaisesti. Ruotsin kielen kielilisä ei siis ole riippuvainen suoritetusta kielitutkinnosta vaan kielen osaamistasosta.

Tosiasiassa suurin osa ruotsin kielitutkinnon suorittaneista virkamiehistä ei puhu tai ymmärrä ruotsia edes auttavalla tasolla, eikä näin ollen oikeutta kielilisään ole vrt. blogin kirjoittaja.

Pelkästään kielilisän takia ei vieraita kieliä kannata ryhtyä opiskelemaan, koska puhutaan muutamasta kympistä kuukausitasolla.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #6

Toki tiedän kielilisän saamisen perusteet. Ajattelenkin niin että poistetaan yleisen kielilisän saaminen ja sitä maksetaan vain erityiseen virkaan nimitetylle (hoitaa tarvittavat tulkkaukset). Muuten kyllä tuota kielilisää maksetaan tälläkin haavaa sellaisille joiden ei tarvitse koskaan käyttää toista vierasta kieltä palvellessaan asiakkaita. Hakevat sitä saadakseen lisää palkkaa. Miksi maksetaan, joutuu kysymään?

Entäpä paljonko tuota kielilisää maksetaankaan? Tässä yksi vertailulaskelmaan perustuva kirjoitus;
"Vuonna 2015 maksetaan kielilisää noin 94 miljoonaa euroa normaalien valtionosuuksien lisäksi. Valtio jakaa siten kielilisää Suomen 33 kaksikieliselle kunnalle miljardi euroa 10 vuodessa. Summa on merkittävä."
https://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt...

Kielilisän määrä palkansaajalle kk:ssa taitanee olla lähellä 100 euroa joten kyllä tuolla on suuri merkitys monelle (tyhjästä maksettuna).

Käyttäjän ErkkiJohansson1 kuva
Erkki Johansson

Pakollisesta ruotsinkielen opetuksesta ei ollut minulle mitään hyötyä, vaikka asuinkin Paraisilla 1970-luvulla (silloin 75% tai enemmän asukkaista oli ruotsinkielisiä, tosin minä en tuntenut näistä yhtäkään!). Ruotsia aloin oppia vasta sitten kun aloin kiinnittämään huomiota lukuaineiden keskiarvoon ja tulin siihen tulokseen (syvä huokaus sopii tähän) etten voi jättää ruotsia sinne arvosanan 5 tienoille. Lukion päästötodistukseen mennessä olin sitten jo parantanut asiaa huomattavasti, ja tietenkin olihan mukavaa ymmärtää mitä osa sukulaisistani sanoi, kuten toinen isoäitini ja muutama serkku jotka eivät puhuneet sanaakaan suomea.

Mutta pakolla en oppinut mitään. Enkä usko että muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta kukaan muukaan.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Yliopistoissa ja korkeakouluissa ei ennen vanhaan ollut pakollista ruotsin kieltä (tai siis toista kotimaista). Se lisättiin sinne 1970- tai 1980-luvulla muistaakseni Johannes Virolaisen toimiessa opetusministerinä. Ennenkin on siis pärjätty erillisellä virkamiesruotsin (tai -suomen) kokeella.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela

Missä politikko,siellä ongelma. Voisi sanoa.
Tuo oli Virolaisen ja RKP lehmäkauppa .Joko pakkoruotsi kouluihin tai RKP ei suostu koulu uudistukseen.

Vähän sama kuin Alkon anniskelu luvat.
esim.-60--80 luvulla.

Kaljaa et saanut ilman voileipää.
Viinaa vasta Klo:12:00
Ravintoloissa jossa tarjoilija valvoi päihtymystä.

Mutta Alkosta sait Klo: 10:00 Täyden lastin kirkasta viinaa.

Käyttäjän ollivaisala kuva
Olli Väisälä

Tarkennan, että Virolainen oli opetusministerinä 1968–1970 Koiviston hallituksessa. Käsityksesi lehmänkaupasta on luultavasti suurin piirtein oikea, mutten viitsinyt panna sitä omaan kommenttiini, koska minulla ei ole asiasta tarkkaa tietoa.

Käyttäjän Marja-LiisaKalkela kuva
Marja-Liisa Kalkela Vastaus kommenttiin #9

Noinhan se meni. Kävin kurkistamassa Googlella mitä siitä kerrotaan.

Jäin vain miettimään mikä oli kuvio mihin tarvittiin pienenpuolueen tuki? Mutta luultavasti RKP oli hallituspuolue tuolloin .

Jaakko Häkkinen

Loistava ja hauska kirjoitus! :D

Toimituksen poiminnat